ikoninen Postitalo

JRA-Sähkö mukana Postitalon saneerausprojektissa

Postitalon tiloja ja talotekniikkaa uudistettiin mittavan saneerauksen aikana. JRA-Sähkö vastasi osasta sähkö- ja tietoliikenneasennuksia vuosina 2017–2019.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Postitalo on yksi pääkaupungin tunnetuimpia maamerkkejä. Rakennushistoriallisesti arvokas kiinteistö on Museoviraston valvonnassa, mikä vaikuttaa myös tilojen korjausrakentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Rakennuksen omistaa vakuutusyhtiö Ilmarinen, joka edellyttää tilaamiltaan rakennustöiltä sovitun aikataulun lisäksi aina korkeaa laatua.

Postitalo valmistui vuonna 1938 ja siitä tuli nuoressa tasavallassa merkittävä rakennustaiteellinen kokonaisuus. Talon huonekaluja, valaisimia ja sisustusta olivat suunnittelemassa aikakauden tunnetuimmat muotoilijat. Postin toiminta ja tarpeet ovat vuosikymmenien mittaan muuttuneet ja tiloja on myöhempinä aikoina mukautettu muun muassa ravintola- ja kokouskäyttöön.

JRA-Sähkön henkilöstöä työskenteli Postitalolla noin kahden vuoden ajan. Rakennuksen osat oli jaettu pienempiin urakoihin ja yhtiö vastasi useamman urakan sähkö- ja tietoliikenneasennuksista. Jokaista uuden urakkaosuuden aloitusta edelsi perusteellinen selvitystyö. Edellisen 2000-luvun alun peruskorjauksen jälkeen teknologia oli kehittynyt suuren harppauksen. Tärkeintä oli kuitenkin edelleen vanhojen rakennusosien ja uuden tekniikan yhteensovittaminen siten, ettei kokonaisuus kärsi. Korjaustöissä noudatettiin tarkkaa ohjeistusta, eikä tyyliä vahingoittavia ratkaisuja tehty.

JRA-Sähkön tehtäviin kuuluivat muiden muassa valaisinasennukset, kaapelihyllyjen ja -kanavien asennus sekä sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät tarvittavine keskuksineen täyteen käyttökuntoon asennettuna. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluivat sähkön sekä tietoliikennejärjestelmän käyttöönottomittaukset. Kokonaan uutta oli käytävien taustamelujärjestelmä ja valaistusta varten asennettu KNX-valaistusohjausjärjestelmä. Asennustyön haastavuutta lisäsi, että rakennus oli koko ajan osittain käytössä ja kaapelointia tehtiin alueelta toiselle.

Asennustyön haastavuutta lisäsi, että rakennus oli koko ajan osittain käytössä ja kaapelointia tehtiin alueelta toiselle.

Muiden ydinkeskustan saneerausprojektien tapaan ylimääräistä varastointitilaa ei ollut käytettävissä, joten tavarantoimitukset oli ajoitettava tarkasti työvaiheiden mukaan. Esimerkiksi kaapelihyllyä asennettiin yli 600 metriä ja pistorasioita yli 1000 kappaletta. Projektin aikataulu oli tiukka ja työnjohdolta edellytettiin nopeaa ratkaisukykyä saneerauskohteille tyypillisissä ennakoimattomissa tilanteissa.  Vaativan projektin onnistumista edesauttoi sujuva yhteistyö yhtä aikaa kiinteistössä työskennelleiden useiden toimijoiden kesken.

Kuva: Museovirasto